puuterilunta ja juustoa

Palasin eilen kotiin ihanalta pitkältä viikonlopulta Alpeilla. Ajettiin autolla yli 550 km ja poimittiin sisko matkalla lentokentältä, jotta päästiin nauttimaan kolmesta kokonaisesta laskupäivästä. Perjantaina tuli lunta, ja rinteet oli mahtavat laskea. Aurinkokin pääsi välillä pilkottamaan pilvien välistä, mutta sitten pilvet taas täyttivät taivaan ja ihana puuterilumi verhosi rinteet. Lauantaina nautittiin auringon paisteesta ja ihanista Alppimaisemista, sekä laskettiin jyrkkiä rinteitä. Viimeisenä päivänä keskityttiin enemmän juuston syömiseen - lounaaksi maukas juustokeitto ja illalliseksi juustofondueta, mutta kyllä sitä laskuistakin nautittiin kovista tuulenpuuskista huolimatta. 

Ihan eniten olin innoissani siitä, että laskukunto oli parantunut huimasti. Reisissä ei polttanut ja jaksoin laskea, pientä pohkeiden jumitusta lukuunottamatta, kolme päivää putkeen vailla sitä normaalia järkyttävää väsymystä ja lihaskipua. Herättiin aamulla klo 06.30 ihan vaan sen takia, että ehdittiin aamuksi mäkeen parhaimmille laskuille. Ihan parasta. Vähän yllättänyt olen siitäkin, että jaksoin ajaa sen koko loppumatkan ihan kokonaan itse, tietenkin muutamalla pysähdyksellä.

Tänään vietin vielä tiistai-sunnuntaita kotona, nauttien lomapäivästä keskellä viikkoa. Lyhyt työviikko siis vielä edessä, mikäs sen parempaa.

Yllä olevassa kuvassa on muuten Zugspitze (Saksan korkein vuori) keskellä kaukana horisontissa.

virkkuukoukussa

Itse kun tekee, saa sellaisen kun tulee. Tällä kertaa tuli nätti. Tämä paksuakin paksumpi huivi valmistui kevään ensimmäisten lämpimien ja aurinkoisten päivien kunniaksi, kun mittari näytti ensin +14° ja seuraavana päivänä +19°. Pidin huivia siitä huolimatta, pakkohan minun oli testata, pidänkö huivista vai en.

Niin tuo otsikko. Jos kirjoittaisin käsityöblogia, niin sille olisi nimi valmiina. Tälläkin hetkellä on kesken useita töitä (se lienee normaalia), sekä virkaten että neuloen. Ja haaveilen uusista. Onneksi sain sentään tämän huivin valmiiksi! Vaikka olenkin keväästä niin onnellinen, niin täytyy myöntää, että olen onnellinen myös siitä, että ensi viikolle on luvattu viileämpiä kelejä ja voin käyttää huivia vielä! 

kevät!

Olen kaivannut sinua, ihanaa että saavuit viimein!

ihana viikonloppu!

Vietettiin viikonloppua ihan kaksistaan, ilman tietokoneita ja suunnitelmia, eli se oli sitä oikeata vapaa-aikaa. No, okei muutama asia piti tietenkin hoitaa, esim. seuraavan viikon ruokaostokset sekä pesulasta piti hakea puku. Mutta näiden lisäksi kaikki mitä tehtiin oli fiilispohjalta, mitä haluttiin tehdä. Ehdittiin järjestää olohuone uudestaan, leipoa saaristolaisleipää (nam!), tehdä graavilohta, ideoida olkkarin tauluja ja sivupöytää, ostaa sisustushalkoja (kyllä, kotona voi olla halkoja, vaikka ei olisikaan takkaa, päätin niin), valikoida ja viedä vanhat vaatteet keräyspisteeseen, tehdä ihan vähän puutarhajuttuja, katsoa lempisarjaa ja neuloa samalla. Siivoamisestakin jopa vähän nautin :-)

Sain loppuviikosta idean avartaa olohuonetta ottamalla huoneen keskellä sijaitsevan hyllyn pois. Miten mahtava idea (ja miksi kesti niin kauan saada se)! Tämä toteutettiin viikonloppuna siis ihan alkajaisiksi. Mietittiin sitten mitä siihen tilalle laitetaan, mutta ei päästy siitä vielä päätökseen. Saatiin paljon kaaosta aikaiseksi, todettiin myös, että seuraava suuri investointi taitaa olla televisio. Minun melkein 10 v vanha kuvaputkitelevisioni on aikansa elänyt... Lopulta saatiin kuitenkin järjestys takaisin ja jouduttiin toteamaan, että meillä on liikaa tavaraa. Joten edessä on vielä lisää tavaroiden järjestelyä ja pois antamista. Mutta odotan jo innolla seuraavaa projektia, parista kuormalavasta syntyy nimittäin meidän olkkariin sohvapöytä!