Viikonloppuna juhlittiin ystävän polttareita. Suuntasimme kohti Ahr-joen laaksoa, jossa on useita Rotweinwanderwegin etappeja. Altenahrissa kävelimme kauniissa maisemissa, mutta hieman epävakaassa säässä. Kun olimme päässeet ensimmäisessä kuvassa keskellä olevan mäen päälle, pyyhkäisi ylitsemme rankka sadekuuro kovine tuulineen. Siinä meni sateenvarjot rikki, mutta aika kuivina me silti säilyimme kun siirryimme pitelemään sadetta raunioihin hieman alemmaksi. Kun kuuro oli mennyt ohi, jatkoimme matkaa ja pian paistoikin taas aurinko. Illalla olimme Reinin rannalla kuohuviinijuhlilla ja maistelimme monia eri kuplaviinejä. Harmiksemme emme löytäneet yhtä hyvää kuplivaa kuin viime vuonna sattumalta ensimmäisellä yrityksellä Kölnin viiniviikoilta. Lempikuohuviinimme pysyy edelleen Weingut Römerin puolikuivassa Riesling kuohuviinissä. Sunnuntaina rentouduimme kylpylässä kauniissa Wiesbadenissa ja söimme vielä ennen paluumatkaa parsaa. Itse otin kylkeen kuhaa ja se oli kyllä hyvää. Morsian sai pakuumatkalla vielä vastailla erilaisiin kysymyksiin liittyen tulevaan aviomieheensä ja heidän suhteeseensa. Siinä tuli meille muillekin kivoja muistoja mieleen, kun mietittiin kunkin yhteistä taivalta ja romantiikkaa. Oma mieheni yllätti minut kerran, kun hän avasikin yllättäen minun ulko-oveni asuessani vielä Suomessa. Puhuimme samaan aikaan puhelimessa kun hän käveli Turun bussiasemalta minun luokseni, luulin että hän oli matkalla kotikaupungissaan suomentunnilta kotiin. Yhtäkkiä hän avasikin minun oveni (hänellä oli avain) ja oli siinä minun nenäni edessä. Olin niin onnellinen hänen järjestämästään yllätyksestä. Vieläkin hymyilyttää.
No comments:
Post a Comment